tiistai 4. tammikuuta 2011

Vaatekaappi kuntoon

Uuden vuoden (ja uuden duunin) kunniaksi laitoin vaatekaappini uuteen uskoon.

Olen tylsä pukeutuja. Runsas vaatevarasto ja walk-in closet eivät kuulu haaveisiini. Eih, minun ihannemaailmassa kaikki vaatteeni mahtuvat hyvin kapealle tangolle. Kaikki on kestävää, hyvälaatuista, ajatonta, oikean kokoista (minulla on paha tapa ostaa liian pieniä vaatteita) ja ennen kaikkea - kaikki vaatteet sopisivat keskenään.

Karsin vaatekaappini ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Silloin vannoin, etten enää koskaan osta mitään vain siksi, että se on alessa tai asu voisi ehkä joskus olla ihan kiva. Lupasin myös itselleni, etten enää hairahdu halpisriepuihin. Päätös ei ole pitänyt.

Vieläkin sapettaa  parin vuoden takainen "trendikäynti" Seppälässä. Jouduin uuteen tilanteeseen, työmatkalle muotimessuille Milanoon. Arrgh, kauhistus! Sellaisessa paikassa pitäisi  ilmeisesti osata  pukeutua, ja mieluiten viimeisen muodin mukaan. Kierrettyäni Sellon liikkeet (ja todettuani, että tästä tuleekin kallis pieti) kävelin, ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, Seppälään. Ostin läjän vaatteita.

Ja kuinkas kävikään? Messumatkan jälkeen en suurinta osaa niistä käyttänyt. Koska ne eivät sopineet tyyliini ja niiden huono laatu paistoi  messuhallin toiseen päähän asti.

Sain sparrausavukseni ex-työkaverini Hetan.(Heta oli niillä  samaisilla muotimessuilla, eikä hänellä ollut minkäänlaista vaatepaniikkia ennen matkaa.) Hän on tunnettu erityisesti kyvystään karsia kaikki turha pois asunnostaan ja matkalaukustaan. Nyt tästä vaateläävästä poistui suuri osa takavasempaan. Heta oli diplomaattinen makutuomarini.

Karsimme pois

- liian pienet vaatteet
- kulahtaneet vaatteet (ehdottomasti eniten)
- auttamattomasti so-last-season -vaatteet
- ne vaatteet, joita ei ole yli vuoteen käytetty
- ne vaatteet, joissa tunnen oloni tylsäksi, lihavaksi tai mummoksi tai muuten vaan tyylittömäksi (aika paljon näitä)

Minun minimaalisen pienestä vaatevarastostani karsiutui helposti pois 19 yläosaa ja 13 alaosaa.



Lisäys: äsken juuri huomasin eteisen lattialla kassillisen energiajätteeseen lajiteltuja vaatteita. Siellä oli 9 yläosaa (lähinnä t-paitoja ja pooloja). Yläosien lopullinen saldo olikin siis 28.
ps. tervetuloa lukijaksi Kuukkeli ja Jenni

8 kommenttia:

  1. Vaatekaappi taitaa olla ainoa, jonka saan useimmiten pysymään edes jotenkin järjestyksessä, vaikka muu asunto olisi mullin mallin. Kaikki vaatteet värikoodattuina ja siisteissä pinoissa. Tuo karsinta pitäisi kyllä tehdä, jos vaan raaskisi. Hamstraus on inhottava tapa.

    VastaaPoista
  2. Voi, tän mä haluan tehdä! Ja pian! Mulla on vieläpä se onnellinen tilanne että oon laihtunut joten isohkoja vaatteita on kaapissa. Jotenkin niistä ei uskalla luopua... mitä jos mä lihon taas takaisin ;) En laihduttanut mitenkään rajusti, eli niitä voi yhä käyttää, mutta en haluaisi näyttää mummolta, minäkään. Jep, tähän mä satsaan piakkoin. Kiitos ispiksestä!!!!

    VastaaPoista
  3. Aaaah!! Yksi lempiaiheitani!!

    Mä olen hyvin kaltaisesi tässä asiassa: en omista kovinkaan paljon vaatteita enkä edes halua omistaa. Mun vaatteet mahtuisi takuulla yhteen jätesäkkiin. Ja siihen kuuluisi myös kengät ja talvitakki (se yksi ainoa). Vertauksena, että olin muuttoapuna kaverillani, joka tarttisi kokonaisen huoneen vain omille vaatteilleen.... Siis oikeesti mun ja miehen kaikki vaatteet (no ei nyt kuitenkaan talvitakit yms) mahtuu yhteen vaatekaappiin, jossa on 5 hyllyä ja yksi ehkä 70cm tanko (ja tangolla on myös lasten juhlapaidat ja sellasta, ja silti ihan väljää).

    Mä rakastan vaatekaapin karsintaa ja mullakin on tavoitteena ja haaveena se, että kaikki sopii kaikkeen ja kaikki on ajatonta ja laadukasta (nyt ei oo). Myöskään meidän lasten vaatteita ei oo paljoa, jokaisella on ikean 3-laatikkoinen MALM-lipasto johon mahtuu kaikki vaatteet (paitsi ne ulkovaatteet).

    Mä teen usein harhaostoksia... tai no, ostan vaatteita tosi harvoin mutta sillonkin onnistun tekemään niitä vääriä valintoja. Ei vaan ole mun ala tää pukeutuminen. Johan sen kertoo sekin, että mulla on esim vain yhdet farkut.. joissa en ees viihdy. Ja jotka olen itse asiassa perinyt serkultani... Kotona olen aina suunnilleen vaan sukkahousuissa. Nytkin. Paleli, niin laitoin vieressä lojuneen miehen villapaidan (sillä on vain yksi villis) päälleni. =D

    Tekisköhän tässä itse asiassa vähän mieli taas tarkistella tuota kaapin sisältöä...

    Ai niin ja nyt mulle on tullu yksi ongelma vaaterintamalla: työvaatteet. Ennen on ollu se marketin vaatetus mutta nyt on oma yritys ja pitäis jotenkin kai olla edustavakin.... help!!

    VastaaPoista
  4. mula on tullut tavaksi tehdä toi joka vuosi. uusi vuosi - uudet vaatteet ;)

    VastaaPoista
  5. Ojjoj, voi kun mäkin saisin tuon tehtyä! Vaatteet kyllä pysyy järjestyksessä kaapissa, mutta pihileena ei millään meinaa luopua jo vähän virttyneistäkin paidoista tai neljä (!) kokoa liian pienistä farkuista, "kyllä nää vielä menee päälle kun vähän tässä laihduttelen"... Ehkä pitäisi munkin pyyttää sparraajaksi joku joka armotta karsii poisvietävät vaatteet pois, miesparkaa tohon tehtävään ei passaa värvätä, siitä seuraa pomminvarmasti jotain kovaäänistä ja kiljuvaa... :D

    VastaaPoista
  6. Oj, ajankohtaista. Minullakin on huomenna ohjelmassa vaatekaapin siivousta. Mutta kun tuntuu että siellä on kaikki niitä karmeita mummovaatteita. Saas nähdä olenko perjantaina pukeissa vai nakuna siis. :)

    Hyvä postaus, jälleen kerran!

    VastaaPoista
  7. Just tähän urakkaan munkin pitäisi ryhtyä!
    Olen jo ajatustyötä tehnytkin asian tiimoilta, mutta toteutus vielä odottaa sitä viime sysäystä.
    Mun ongelmani on kai se, etten oikein tiedä, mikä se oma tyylini sitten on..

    Loistavia postauksia sulla tosiaan, ihailen toimekkuuttasi! :)

    VastaaPoista
  8. Iina: mua helpotti kun sain vaatemäärän vähenemään. Ne mitä lähti pois oli ihan turhaa, kulahtanutta, väärän väristä tai niin not-me -vaatteita. Nyt tulee harvemminj bad outfit -päiviä :-)

    JOnna: onneksi olkoon! Älä säästä niitä liian isoja. Silloin sä myönnät alitajunnassa, että joskus taas kasvat vanhoihin mittoihin ja sit niin käy. Ja sitä et varmaankaan halua.

    Heli: sä olet ilmiselvästi omaksunut less is more -periaatteen käytännössä. Onneksi olkoon!

    Anonyymi: tämä on niin rasittavaa (erityisesti uusien vaatteiden hankkiminen), että toivon selviäväni joka toinen vuosi -metodilla.

    MariaW: sparraaja oli hyvä. Suosittelen. Ota sellainen kaveriksi, joka todella osaa luopua. Muuten pois heitettävien kasa saattaa jäädä liian matalaksi.

    Sari. : toivottavasti sulla on vielä jotain vaateparta päällelaitettavaksi :-) Nakuna voi olla noloa mennä vaateostoksille. Ja kiitos kehusta :) Kiva, kun välillä joku nostaa kissan häntää.

    mari: mullakin taitaa olla vielä oma tyyli vähän hakusissa. Siihen auttaa ensiavuksi perustylsä bisness-look :-) Kiitos tunnustuksesta. Tosin en tunne itseäni lainkaan toimekkaaksi...

    VastaaPoista