perjantai 3. joulukuuta 2010

Pikkupalasina homma hoituisi

Vähän kerrassaan, baby steps,  15 minuuttia päivässä.  Yhden ja saman asian voi ilmaista niin monella tavalla.  Käytännön toteutus on vaan minulle niin hiivatin vaikeaa.

Siedän hyvin sekasortoa ja keskeneräisyyttä, mutta tavoittelen hommissani täydellisyyttä. Tämä on ERITTÄIN huono yhdistelmä.

Täydellisyyden tavottelija näkee mielessään vain täydellisen lopputuloksen ja kaiken sen  uuvuttavan työn, jota täydellisyys vaatisi. Kun kaikkea ei ole mahdollista saada kerralla kauniiseen kuntoon, jätän koko homman tekemättä ja elän keskeneräisessä sekasorrossa.

Ammattiraivari Maria auttoi minua palastelemaan asioita pienen pieniin osioihin.

Meillä on vieläkin paljon sellaista kamaa, jolle ei enää ole käyttöä, ja siitä pitäisi päästä eroon.  Kertaheitollahan homma ei onnistu, vaan projekti pitäisi malttaa palastella.

Ammattiraivari Marian ohjeiden mukaisesti tämä nimenomainen työvaihe pilkotaan vaiheisiin näin:

1.päivä:  kierrän talon läpi ja listaan paperille kaikki sellaiset tavarat, joiden eroon pääsyyn auttaa kohteen valokuvaaminen. (Voin kirjata listaani  ihan heti, ulkomuistista,  ilman talokierrostakin mm. kolme erilaista lastentuolia, tauluja, huonekaluja, mattoja, valaisimia, puolapuut, lasten turvaistuimen ja koroketuolin, kirjoja, pelejä, työkaluja.)

2. päivä: valokuvaan nämä esineet. (Tämä olisi ehkä hyvä säästää viikonlopulle, jotta homman voisi hoitaa päivänvalossa.)

3. päivä: teen koneelleni valmiiksi kansiot: huuto.net, netcycler, antiikkimyyjä . Lataan kuvat kamerasta ja lajittelen ne kansioihin, sen mukaan miten toivon pääseväni tavarasta eroon. Siis vain tämä, ei muuta tänä päivänä!

4. päivä: otan yhteyttä antiikkimyyjään, jonka yhteystiedot sain Marialta. Lähetän antiikkikauppialle kuvat tauluista ja huonekaluista ehkä myös matoista ja tiedustelen olisiko hän kiinnostunut tuotteista.

5. päivä: ahkeroin huuto.nettiin sarjatyönä ilmoitukset kaikista muista mahdollisesti myytävistä tavaroista

6. päivä: ilmoitan Netcyclerissa ne tuotteet, joista joku ehkä olisi kiinnostunut poisnoutohintaan.

Tähän kulunee realistisesti ajatellen 3 viikkoa, sillä kaikki arki-iltani ovat jo täyteen buukatut.   

ps. Tervetuloa Riikka ja Satu ja Stansta

10 kommenttia:

  1. Eilen yle puhe kavavalta tuli päiväntasaaja ohjelma jossa mainitsemasi Maria Laitinen ja joku toinenkin "raivaaja" puhuivat juuri tästä raivaamisesta. kuuntelin korvat soikeana ja yritin taas saada kiinni tuosta inspiraatiosta. Valitettavasti se iskee aaltoina ja kohta ollaan taas samassa kaaoksessa. ylläpitohan se sitten on niin vaikeaa...Samaistun kyllä niin noihin ajatuksiisi. Meille on velä tullut taloon koiranpentukin, josta ainakin toistaiseksi aihetutuu lisää muutoksia tähän kaaokseen. Matot rullalla sängyn alla...ei niin unelmakodin näköistä.

    Terveisin se toinen sottapytty, joka lukee jokaisen päivityksesi innolla, mutta ei ole kommentoinut toviin.

    VastaaPoista
  2. Ja täällä taas :)

    Otanpa tuosta kameran ja lähden kuvaamaan myytäviä artikkeleita - lista niistä on roikkunut helmikuulta asti tässä läppärin työpöydän muistilapulla.....

    /Satu

    VastaaPoista
  3. Onpas Marialla fiksut neuvot :) Enkä sano vain siksi, että itse olen juuri tuolla lailla tehnyt - paitsi että suunnitella voisin tarkemminkin.

    Kun on valokuvat valmiina koneella, voi ilmoituksia ehtiessään näpytellä, vaikka vauva nukahtaisi syliin.

    VastaaPoista
  4. Mä olen myös miettinyt että usein kuopusta nukuttaessa vain surffailen läppärillä vaikka voisin ihan hyvin myös kirjoittaa kuvauksia kohteista joita laitan huutikseen. Silloin ilmoitusten laitto olisi nopeaa käyttäen copy/pastea.
    Kameran akku onkin juuri latauksessa, huomenna voisi kuvata.

    VastaaPoista
  5. Kiitos!
    Itseasiassa puhuin eilen puhelimessa rakkaan ystäväni kanssa ja tavallaan teidän monien ajatusta lainaten pohdin ääneen, että "auttaisikohan pienen alueen kuvaaminen ennen/jälkeen saamaan jotain aikaiseksi?". Saatanpa yrittää. Vertaistuki kelpaa tässä(-kin) asiassa. =)
    Missä linkki kohtaan neljä?

    VastaaPoista
  6. Se on niin yksinkertaista :) Mene ulos ja kerää nuotiolle kaikki mille et ole keksinyt käyttöä esim. viimeisen vuoden aikana.

    Pyörittelin itse aikoinaan turhaa tavaraa vuosikaudet käsissäni, paikasta toiseen. Kunnes vihdoin oivalsin, että jopa vanhan pölyimurin voi polttaa !!! (jäähän siitä rompetta, mutta vajaa pienen naisen nyrkillinen)

    Nyt on paljon helpompaa kun turha krääsä on tomuna nuotiolla ja voi elämän aloittaa ns. tyhjältä pöydältä. Ihanaa on, että kun tavarat on oikeilla paikoilla, ne löytää.

    Sääli on sairautta, oli sitten kysymys vaikkapa siitä käyttämättömästä roinasta :)

    VastaaPoista
  7. Helpompaa,kuin koittaa myydä on vaan yksinkertaisesti lahjoittaa pois.
    Tässä säästyy jo valokuvaus ja nettipäivitys-vaiheet pois!
    Tavara jota ei Fida / kierrätyskeskus vastaanota yms : kaatopaikalle.... ja sitten se uusi elämä: blokeerata sisääntuleva tavara!

    VastaaPoista
  8. Meille kertyy ylimääräistä tavaraa juuri siksi koska en raski laittaa hyvää tavaraa roskiin, en sitten vaikka mikä olisi. Ihan kauhealle kuulostaa tuo tavaroiden polttaminenkin, mitähän kaikkea palavasta muovista ilmakehään jää leijumaan. Onneksi, onneksi, ONNEKSI sattumalta kuulin että meidän kierrätyskeskuksella on pieni myymälä jonne voi viedä vaatteita, astioita ynnä muuta käyttökelpoista kamaa. Kynnys tavaran roskiin nakkaamiseenkin pienentyi kun sen ehjän sai vietyä käytettäväksi edelleen.

    VastaaPoista
  9. Polttaa takapihalla. HUI! Olisi kyllä nin epäympäristöystävällinen tapa päästä tavarasta eroon, ettei luonnistu minulta.

    Olen myös sen verran sniidu, etten arvotauluja, antiikkihuonekaluja tai aitoja mattoja käy Fidalle tiputtamassa, vaan mieluummin myyn ne jollekulle, joka osaa niitä arvostaa.

    Ja usein heittäydyn niinkin pihiksi, että yritän ensin myydä ihan tavallisetkin lasten tuolit, puolapuut ja urheiluvälineet. Jos ei kauppa käy, sitten vien Fidaan.

    Kaikki vaatteet, peruslelut ja muu sälä menee mielellään kyllä Fidaan ihan suorintein.

    VastaaPoista
  10. Kuulostipa taas niin tutulta... Jollei mene just, niin ei kelpaa sitten mitenkään.

    Ja sama juttu, roskiin ei voi laittaa, eikä ainakaan ensinnä ilmaiseksi mihinkään. Jos ei muuten kauppa käy, niin sitten ehkä. Tietysti jos aitoja tarvitsijoita tulee vastaan, on helpompi antaakin.

    VastaaPoista