tiistai 23. maaliskuuta 2010

Parittomat sukat

Empiiristen tutkimusteni mukaan lapsiperheitä vitsaa sukkia syövät pesukoneet. Niin meilläkin.

Kerään parittomat sukat yhteen nurkkaan  ja silloin tällöin pengon ne läpi tarkalla syynillä. (Tähän nurkkaan näyttää kerääntyvän kaikenlaista muutakin.)



Tällä kertaa kannatti penkoa. Perheen vaatekaappien sisältö kasvio juuri 22 "uudella" sukkaparilla ja kahdella hanskaparilla. Ei tarvitsekaan ihan vielä mennä sukkakauppaan.

Parinsa löytäneiden sukkien lisäksi kasassa on edelleen 45 orpoa sukkalasta ja 3 paritonta hanskaa.



Osa näistä sukista on odottanut kaveriaan niin pitkään, että luovutan. Muutaman orvon suhteen toivo vielä elää (kuten älyhyvät juoksusukat – niiden right-sukka on tässä, mutta left-sukka on jossain kotimme monista salaisista nurkista.)


Vien näistä nyt suurimman osan energiajätekeräykseen. (Tarkistaessani YTV:n sivuilta kuuluvatko vaatteet energiajätteeseen törmäsin myös infoon lumpun keräyksestä: Uudenmaan Martat keräävät lumppua. Muutaman sukan takia ei nyt kuitenkaan kannata lähteä ajelemaan ylimääräistä kaupunkikierrosta.)

Nyt kokeilen uutta metodia sukkaparien helpompaan löytymiseen. Tein tällaisen virityksen pesuhuoneen kaapin oveen. Parittomat sukat voi nyt nostaa suoraan kuivaustelineeltä tänne odottamaan kaverin ilmantumista pesukoneen kidasta. Idean sukkanaruun sain Niskalenkki arjesta -blogista. Harmi etteivät Hanhi ja Hirvi enää näytä päivittävän blogiaan.




Yritän nykyisin ostaa MP:n sukkia. Niissä on varren resorin sisäpuolelle merkattu sukan koko. Erityisesti mustissa sukissa tämä on tosi kätevää.

Siskoni vinkistä nykyään myös pesen sukat pareittain (ja yritän opettaa perhettäni tuomaan sukat pareina pyykkiin). Käännän parit varsistaan yhteen ennen koneeseen laittoa.

Kaikista näistä varotoimenpiteistä huolimatta meillä on aina läjäpäin orpoja sukkaraasuja.

15 kommenttia:

  1. Meitä onneksi vain kaksi, miehelle tästä syystä ostan pelkkiä samanmerkkisiä mustia sukkia, jolloin on ihan sama mitkä muodostavat millekin kierrokselle parin.

    T; siivousnarkkari

    VastaaPoista
  2. Kerran yksi miesehdokas kutsui luokseen viettämään sunnuntaipäivää. Odotin jotain romattista. Yllätys olikin melkoinen, kun mies kaivoi sänkynsä alta Ikean sinisen kassin. Se oli täynnä sukkia. Mies ehdotti, että etsisimme yhdessä sukille pareja. Ilmeisesti se oli hänen käsityksensä romatiikasta.

    VastaaPoista
  3. Joo mäkin olen yrittänyt tota samalaisten mustien sukkien ostofilosofiaa. Harmi vaan, että välillä (tai siis useimmiten) mies ostaa sukkia itselleen ja sit se systeemi menee hajalle. Lisäksi talossa on jalankokoja 34,39,41ja45 narulla niitä pitää sitten vanutella ja arvuutella mitkä ovat kokopareja. Tähän pulmaan MP antaa helpon ratkaisun.

    Voi luoja mikä mies sulla on ollut Taikkis ehdolla. Onneksi jäi vaan ehdokkaaksi. Mutta se kaveri kyllä todella olis tarvinnut naisen huolehtivaa seuraa, jos sillä yksinään oli Ikea-kassillinen parittomia sukkia :-)

    VastaaPoista
  4. Meiltä löytyy parittomia sukkia niin paljon, että olen jo aivan äimänkäkenä. Tuo pyykkipoikamenetelmä vaikuttaa hyvältä.

    Jossain vaiheessa meinasin kokeilla, josko lapset(kin) oppisivat laittamaan likaiset sukkansa (parit samaan aikaan) pesupussiin, jossa sukkaparit pysyisivät koko ajan samassa tilassa...

    En ole saanut aikaiseksi kokeilla.

    Metsästys siis jatkuu...

    VastaaPoista
  5. Onnea metsästykselle.

    Lasten parittomat sukat on käy jotenkin helposti järkeen. Varsinkin kun harva se päivä nuorempi pojista kulkee sisällä vain toinen sukka jalassaan. Jos toinen sukka on märkä, niin eihän sitä kuivaa sukkaa tartte pois ottaa, eihän? Niin looginen ajatuksen kulku.

    Mutta miten näitä aikuisten parittomia tulee niin paljon?

    VastaaPoista
  6. Siis miksi tähän nyt tuli vaan piste nimimerkiksi...? Sotkuholisti täällä kävi..

    VastaaPoista
  7. Miten olisi sukkapidike? http://www.help-tuote.fi/supi/index.html Omassa taloudessa ei ole ongelmaa, mutta tuttavaperheet ovat kehuneet.

    VastaaPoista
  8. Nuo Supi-sukkapidikkeet ovat aivan loistava juttu :) Ne ovat ainakin meidän taloudessamme vähentäneet merkittävästi tarvetta toimia parittajana sukille.

    VastaaPoista
  9. Olen kuullut ja lukenut sukkapidikkeistä.

    Meillä parit ehtivät hävitä usein jo ennen pyykkikoriin päätymistä. Nuorimmaisella on tapana riisua vain se sukka, joka kastuu tai jonka alta jalkaa kutittaa. Sukka lentää lattialle ja elämä jatkuu yksi sukkaisena, kunnes sekin riisutaan jonnekin. Usein siinä vaiheessa elohiiri on jo ehtinyt aivan uuteen paikkaan.

    ps. parittominen sukkien setviminen helpotti tilannetta. Viimeisessä 8 pyykkikoneellisessa ollut vain parillisia sukkia.

    VastaaPoista
  10. aargh.. miksi en lue tekstejäni läpi ennen lähettämistä? Tämä on ilmiselvästi osa sotkuholisti diagnoosiani.
    Liian myöhään huomatut kirjoitusvirheet ottavat päähän - erityisesti yhdys sana virheet!!!

    VastaaPoista
  11. Kävin juuri viikonloppuna sukkavarastoni läpi. Oh dear. Vaikka koskaan aamulla en löydä yhtään sukkaa jälkaani, löytyi niitä valehtelematta 100 kappaletta kaapista. Puolet menivät nyt pussukkaan odottamaan, osa roskikseen ja osa parillisina kaappiin ja käyttöön. Ja sitten sukkahousut yms laitoin erilliseen muovipussiin, joka nähtävästi meni siivousvimmassa loppujen lopuksi roskakoriin...

    VastaaPoista
  12. No, nyt voit aloittaa sukkahousujen kanssa puhtaalta pöydältä. Sekin voi joskus olla hyvä asia :-)

    VastaaPoista
  13. Ratkaisu; VÄHEMMÄN SUKKIA. :D

    Mikäli pareja ei muodostu pyykkikorin pohjan näkyessä, eikä vielä viikkosiivouksenkaan jälkeen (huonekalujen alla on sukkien salainen kokoontumispaikka) kannattaa parittomat sukat kipata suosiolla energiajakeeseen. :)

    VastaaPoista
  14. Minä kyllästyin ainaisiin parittomiin sukkiin ja lopetin niiden lajittelemisen. Käytän siis nykyään melkein aina eriparin sukkia. Tosin, minulla on muutama "hienompi" sukkapari, mutta pukeudun samanlaisiin sukkiin vain erityistilanteissa, kuten työhaastattelussa tai jouluna. :)

    VastaaPoista
  15. Mä olen niin pihi, etten raaski jokaisen viikkosiivouksen (tai meillä siis vain jokatoinen viikko tapahtuva) yhteydessä heittää parittomia pois. Mä olen usein löytänyt parit vasta 2-3 kuukauden päästä. Joskus niitä on löytynyt auton lattialta ja essun taskusta...

    Parittomissa sukissa kulkeminen olis kyllä aika suoraviivainen ratkaisu tähän ongelmaan. Kiitos vinkistä! Meidän perheen miehet saattaisivat innostuakin tästä.

    VastaaPoista