Kenkiä kierrätykseen

Tällä viikolla tähän  huusholliin  tuli neljät uudet kengät. Kolmet lenkkarit ja yhdet skeittikengät. Yhtä ylimääräistä juoksulenkkariparia lukuunottamatta kaikki tulivat  todelliseen tarpeeseen.

Jotta kuitenkin pysyttäisiin tasapainossa tavaran määrän suhteen, oli löydettävä vähintään neljä kenkäparia poistettavaksi. Ajoitus oli täydellinen. Talven selkä taittui viikonloppuna, joten nyt oli hyvä hetki perata myös talvikengät kesäsäilöön, samalla kun etsin kiertoon lähetettäviä yksilöitä.


Ja helppo hommahan se meikäläiselle olikin. Pieneksi jääneitä tai juoksukimmoisuutensa kadottaneita kenkäpareja lähti kiertoon 11 paria.  Roskiin joutui 1½ paria.

Isännällä näyttäisi olevan kenkäasiat hyvin. Hänelle löytyi 11 (!) paria mustia nahkakenkiä. Lähempi tarkastelu paljasti, että kolme paria olivat tismalleen samanlaiset. Pakkasin maltillisesti viidet isännän kengät odottamaan UFFiin menoa. (Tällä kertaa annan hänelle mahdollisuuden tarkistaa poistettavat parit. Aina en ole antanut.)

Viisi paria esikoiselle pieneksi jääneitä kenkiä siirsin vinttiin odottamaan kuopuksen jalan venymistä.
Samoin huolsin ja siirsin kaikki talvikengät vinttiin. Jes, usein olen tehnyt tämän vasta kesähelteillä. Nyt olin siis todellakin ajallani. Hyvä minä!

Kokonaan poistettavia tuli siis yhteensä 17½ paria. Neljä lasketaan "tavaravirran tasapainotukseen", mutta 13½ voidaan laskea Tavara päivässä  pois - projektiin.

Tältä homma näytti. Ensin tyhjensin kaikki kengät kaapeista lattialle. Siinä niistä sai hyvän kokonaiskäsityksen. Harrastaminen on tilaa vievää puuhaa. Näistä kengistä about 70% on harrastevarusteita.

Tavara päivässä pois. Alkurutistus: 28 tavaraa.

Löysin kauan kadoksissa olleen raivausinspiraationi! Ainakin täksi päiväksi.

Kiitokset kuuluu Facebook ryhmälle: Tavara päivässä pois. (Muistuttaa kovasti muutaman vuoden takaista sadan tavaran haastetta.)

Ryhmän tavoitteena on aloittaa vuosi 2014 kodissa, jossa on noin 300 tavaraa vähemmän.  

Ohjeistuksena on, että joka päivä valitaan kodista yksi turha tavara, josta luovutaan. Mieluiten kiertoon. Epäkurantit tavarat toki heivataan roskiin. Jos ostaa jotain uutta, samana päivänä on heivattava kaksi tavaraa pois.

Ryhmä on tainnut aloittaa jo alkuvuodesta, joten minulle tulee kiire kuroa muita umpeen.

Aloitin tänään kodinhoitohuone-/vaatekomeronurkkauksesta. Minulla on  nimittäin akuutti vaateongelma. Siitä on taas liian pitkä aika kun olen perannut vaatteeni. Kaapeissa on liikaa  kulahtaneita, pesussa kutistuneita, liian suuriksi jääneitä tai muuten vaan ajasta jälkeen jäänyttä lumppua. On siis aika käydä kriittisesti vaatteet läpi ja tehdä ostoslista tarvittavista uusista.

Mutta ennen kuin pääsen vaatehyllyille, on saatava tämä tila kuntoon.

Pakko saada laskutilaa, jossa lajitella vaatteet. Muutama tunti hurahti, enkä ole vielä koskenutkaan kaappeihin tai hyllyihin. Selvittein vain laskutilalla ja vaaterekillä lojuvat kasat. Penkomisen päätteeksi lauluun lähti:

- Muovikassillinen epäkuranttia vaatetta energiajätteeseen (parittomia ja rikkinäisiä sukkia/sukkiksia, paitoja joissa rispaantuneet kaulukset - joo en mä niitä kauluksia koskaan tule kääntämään, vaikka kuulostaakin hienolta ekoteolta - sekä muutama paita ja housut, joissa oli liian sitkeitä tahroja). 10 tavaraa.

- Kaksi muovikassillista UFFin laatikkoon (pari laukkua, kesähattu, lapsille pieneksi jääneitä vaatteita, pari neuletta,  jakkupuku, nuken housut).  11 tavaraa.

- Muovikassillinen roskaa (paperia, muovikäärettä, rypistyneitä pakettikortteja, kuitteja, muovinen kemipussi) laskettakoon tämän yhdeksi.

- Hajonnut matkalaukku kaatikselle.  1 tavara

- Kirppikselle pari lasten lelua, penaali ja pakettikortteja. 4 tavaraa.

- Lainassa ollut iltapuku, joka on odottanut nepparin ompelua ja palauttamista itsenäisyyspäivästä asti. Ompelin sen hitsin nepparin pariin kertaan (ekalla kerralla tietty väärin päin) ja palautin puvun kummitytölleni. 1 tavara.

Pölyjen pyyhkimisen ja lattian imuroimisen jälkeen täällä alkoikin jo näyttää ihan mukavalta. Kiikutin kammottavan vaaterekin vinttiin ja tilalle on tarkoitus tuoda hyllyt tai kaappi. Sellaisella ratkaisulla tuo nurkka ehkä pysyy himpun verran siistimpänä.

Mistä SoMe-palvelu raivaajasiivoajalle?

Raivaus- ja siivousintoni on kadonnyt tyystin. Koti huutaa apua, mutta minä lähden huutoja pakoon lenkille. Tiuhaan olen pohtinut mistä löytäisin sen uuden kipinän paikkojen penkomiselle ja siistimiselle.

Sen verran olen itseäni analysoinut, että tiedän mikä minua motivoi:

a) paniikkitunne ennen deadlinea

b) työlistat (niitä on niin ihana laatia)

c) check-listat tehdyistä töistä, yhteisöllisyys ja tehtävien jakaminen muiden kanssa

d) muiden innostava ja kannustava esimerkki

Viime vuonna nämä asiat innostivat minut urheilemaan.

a) Ilmoittauduin firman soutujoukkueeseen kiertämään kirkkoveneellä Partalansaaren (60km) heinäkuun alussa. Ekat treenit olivat toukokuun alussa, jolloin tajusin olevani räkäkunnossa. -> pelottava paniikkitunne ennen deadlinea.

b) Tein kunnonkohotustreenisuunnitelman paperille -> työlistat

c) Kirjauduin heiaheia.com -palveluun ja kirjasin sinne toteutuneet treenit. Tosi koukuttavaa. Liian monta tyhjää päivää peräkkäin käytännössä pakotti tekemään jotain, että sai palkitsevan merkinnän. Myönnän, aluksi vähän huijasin, merkkasin jokaisen marjaretkenkin palveluun, vaikka viime vuoden mustikkasato oli niin komea, että riitti kun kykki paikallaan. -> check-listat

d) Huomasin, että muutama heiaheiakaveri, jotka olivat mielestäni superkiireisiä, ehtivät kaikista lasten harrastekuljettamisista huolimatta treenata 6-7 kertaa viikossa. Tämä oli silmät avaava havainto -> muiden motivova esimerkki.

Miten tämän saman saisi sovellettua raivaamiseen ja siivoamiseen?

Paniikki deadline on jo olemassa: Saksalainen ystäväpariskunta tulee meille lomalle elokuussa. Pariskunnan mies on pölyallerginen ja "rouva" posiiivinen "kotityökone". 

Työlistoissa olen mestari. En niiden toteuttamisessa. Narahdan aina samaan virheeseen, kirjaan epärealistisia listoja. Haasteeni on priorisoida asiat - tehdä tehokas treenisuunnitelma, jossa tavoite on kirkkaana mielessä ja muistetaan myös lepo ja palautuminen.

Sitten tulee vaikea paikka. Missä näitä cheklistoja voisi jakaa helposti muille, niin että muutkin raportoisivat omia suorituksiaan? Muiden suoritusten seuraaminen on ihan oleellinen osa tätä, jotta voisi inspiroitua muiden esimerkistä. 

Hyvä ystäväni oli suositellut minua

Juuri äsken joku ylipirteä nuori neito soitti minulle.


Hän oli kuulemma tavannut "hyvän ystäväni", joka oli antanut puhelinnumeroni neidolle.

Neito oli käynyt esittelemässä "ystävälleni" täydellistä kodin järjestyssysteemiä ja syväpuhdistuslaitetta. Nyt hän haluaisi tulla meillekin esittelemään käänteen tekevää apuvälinettään.

Olen hämmentynyt. Ystävä sana on kärsinyt inflaation. Minulla on paljon tuttuja ja kavereita, mutta vain muutamia ystäviä. Minun ystäväni tietävät, että minä en ole kodinhengetär, enkä varsinkaan arvosta joka nurkkaa nuolevia puhdistusvälineitä!

Hei oikeesti! Kuvitteleeko "ystäväni", että meille mahtuis edes demoamaan mitään höyrypuhdistusjärjestelmiä? Eteisestä pääsee juuri ja juuri yläkertaan, jos oikein varovasti jalkansa asettelee.

 

Antaisko jo kesän tulla eteiseen(kin)?

Rakastan talvea! Itkin, kun viimeiset lumet lähtivät "jo" huhtikuun puolessa välissä.

Lumikelit ovat hyvin armollisia siivottomalle lapsi- ja koira-perheelle. Jokainen luminen pakkasaamu kevättalvella oli minulle suuren kiitoksen aihe - vielä yksi aamu ilman eteisessä pyörivää kuraa!

Talvessa on vain yksi ikävä sivupiirre: eteisemme hukkuu harrastejalkineisiin!

Minkäköhän kokoinen eteinen tarvittaisiin, että sinne mahtuis mukavasti:

3 x luisteluhiihtomonot, 4 x perinteisen monot, 3 x laskettelumonot, 3 x lautailumonot, 1 x kaunoluistimet, 3 x hokkarit, 2 x crossikengät, 1 x ratsastuskengät ja chapsit?

Koot  33, 40, 41 ja 45 vievät tuhottomasti tilaa! Ja kengänkoot senkuin kasvavat seuraavat 10 vuotta.

Meidän eteinen ei riitä. Siksi roudasin vierashuoneeseen IKEAn varastohyllyn talviharrastejalkineiden säilytystä varten.

Jos oikein varovasti ottais kahdesta päästä kiinni, saiskohan tän komuutin siirrettyä tällaisenään vinttiin?

ps.
Ja sitten olis vielä noin joka lajin turvavälineet, jotka vievät melkein yhtä paljon tilaa. Kypärät ratsastukseen, rinteeseen, fillarointiin, motocrossiin ja korttelilätkään. Sitten pitäis vielä jonnekin mahtua rintapanssarit, rannesuojat, polvisuojat, kaulasuojat...

Onneksi meidän perheessä ei ole lätkämaalivahtia!

Facebook on kierrättäjän kaveri

Saan säännöllisesti kuulla halventavia kommentteja feisbuukkailustani. Mitkään hyödyt, edut ja faktat eivät näitä ihan vaan periaatteen vuoksi FB:tä karttavia naljailijoitani vakuuta.

Mutta Facebookhan tarjoaa viihteen lisäksi myös kätevän raivaustyökalun! Tavarankierrätyksessä FB on toiminut nopeasti ja paljon vaivattomammin kuin Huuto.net tai Netcycler.fi

Kaksi lastensängyn aluslaatikkoa oli jäänyt nurkkiin pyörimään. Sängyt oli kierrätetty jo aika päivää sitten kavereille, mutta jostain syystä aluslaatikot olivat jääneet varastoon. Voi räkä, alkoi näyttää siltä, että laatikot piti viedä kaatikselle. Kunnes äkkäsin FB:n! Statuspäivitys feceen ja 10 minuutin päästä kummallekin laatikolle oli ottaja. Toinen meni karttalaatikoksi ja toinen pieneen makuuhuoneeseen ylimääräiseksi säilytystilaksi.

Tänä keväänä vanhat akkarit löysivät uudet kodit minkäs muun kuin FB:n kautta. Vanhimmat menivät entiselle työkaverille, mapitetut lehdet yläasteen/lukion luokkakaverille ja loput kälyn siskolle alakoulun oppilaiden lukemaanoppimisen motivaattoriksi.

Kyllä oli FB:stä taas suuri ilo Sotkuholistille ja Sotkuholistin kavereille. Kivaa, että lehtien elinikä jatkui, eikä tarvinnut viskata paperinkeräykseen.

Facebook on niin kiva leikkikalu, että avasin  oman seinän. Tervetuloa vierailulle!

Sotkuholistin tuntee kampauksesta

Aiemmin suivaannutin joitakin lukijoitani siistien ihmisten kampaukseen ja ulkonäköön liittyvällä postauksella.

Ja toden totta syystäkin. Tekstiin oli jäänyt nolo copy paste virhe, josta sai kummallisen mielikuvan ajatuksistani. Tein pikakorjauksen tekstiin. Kampauskommentti jäi paikalleen.

Katselin sitten sillä silmällä meidän perheen kanpauksia ja siltä istumalta nuorin pikkuherra pakotettiin lähes väkivalloin (pakkopaitamaisella kiinnipitämisellä) kuontalon kevyeen siistimiseen.

Musta tuntuu, että elämänsä hallitsevat siistit ihmiset eivät löydä itseään tilanteesta, jossa oman (poika)lapsen pää olisi päässyt tällaiseen kuntoon.