Näytetään tekstit, joissa on tunniste sadan tavaran haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sadan tavaran haaste. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. lokakuuta 2010

Aineiden sekakäyttö sallittu

 Kosmetiikkakonsulentti aloitti keväisen naisten hemmotteluillan tiukalla komennolla:

– Ihonhoidossa sekakäyttö on ehdottomasti kielletty!

Uups, tästäkö johtuvat ryppyiset luomeni ja kirjava ihoni?

Mietin kylppärin kaapin sisältöä kotona. En todellakaan ole merkkiuskollinen. Hurahdan silloin tällöin johonkin uuteen sarjaan, mutta usein palaan suomalaiseen Lumeneen.

Sadan tavaran haasteen alussa päätin käyttää loppuun kaikki vähän vajaat pullot ja purkit.

Ensin Dr. Hauschkat loppukäsittelyyn. Tykästyin sarjaan pari vuotta sitten. Siinä on periaatteena, ettei yöksi laiteta kasvoille mitään rasvoja. Näin ihon oma rasvatasapaino tervehtyisi. Talvisin systeemi ei sovi kuivalle iholleni. Käytin syyskuussa  loppuun hauskat tehoampullit, hellästi kuorivan puhdistusvoiteen, savinaamion ja normaalin meikinpuhdistusaineen.

Sitten Mary Kayt.  Hyvä ja kohtuuhintainen sarja. Harmillisesti sitä voi ostaa vain konsulentilta. Omani ehti jo muuttaa Norjaan.  Minusta kosmetiikka pitää pystyä ostamaan normikauppareissulla, mieluiten ihan siitä  talouspaperien vierestä.

Hiustenlaittoaineista tuli suurin kasa tyhjiä purnukoita. Tämä kertoo monista onnettomista yrityksistäni saada löysä hiirenhäntäni kuosiin erilailla aineilla.

Kaapista löytyi myös yksi tehoampulli hiuksiin. Ampullin olen hankkinut 16-vuotiaana, jolloin sairastin pälvikaljun. Kampaaja suositteli ampulleja, lääkäri valohoitoa ja lääkistystä. Aika ja stressittömyys taisi kuitenkin senkin vian parantaa. Yksi ampulli oli jäänyt jäljelle ja seurannut minua muutosta toiseen 25 vuotta. (häh? joo!) Uskalsin käyttää sen. Haisi pahalta, mutta tuntui hyvältä.

Olin ja olen edelleen aineiden sekakäyttäjä. Kaapissa on edelleenkin useampi purnukka Lumenea, Neutrogenaa (uusi tuttavuus), Decleoria (melko uusi tuttavavuus), Dr. Hauschkaa, Cliniquea ja Niveaa.

ps. tervetuloa lukijoiksi lena.lillsjoja, (anteeksi lena, huomasin vasta nyt ….), Elohiiri, pampula, Anu, Vianna Hanna ja Ceraci!









Posted by Picasa

lauantai 9. lokakuuta 2010

Sadan tavaran haasteen loppuottelu

Osallistuin Saiturin sadan tavaran haasteeseen. Siinä oli tarkoitus luopua sadasta tavarasta ja joko myydä ne, laittaa kiertoon tai roskikseen.

Poistettavan tavaran löytäminen ei ole meillä ongelma. Sitä kyllä riittää.

Olin kuitenkin tarkkana, että kaikki ehjät ja käyttökelpoiset tavarat menevät kiertoon. Helpointa olisi ollut viedä kaikki kerralla Fidaan. Mutta sitten minuun iski toinen perisyntini – ahneus. Mitä jos joku sittenkin olisi valmis maksamaan näistä jotakin? 

Ilmoituksia huutonettiin, kirpputoripäivä kaverin kanssa ja yksi ajokeikka Lafkanille. Lopuksi vielä lahjoitusvisiitti poikien vanhalle päiväkodille, yksi keikka Fidaan ja vielä yksi tyhjennysreissu Sortti-asemalle.

Nyt on sata tavaraa kasassa. Mieli energisempi, mutta kämppä näyttää ihan yhtä täydeltä kuin ennenkin...

Tässä välissä, kun olin hyvässä raivausvauhdissa, appiukko kävi kylässä ja tiputti olohuoneen nurkkaan ikea-kassillisen roinaa. Taas jotain miehen nuoruuden aarteita. Milloin tämä rojun sisään virtaaminen oikein loppuu?

****************

Lopullinen tilinpäätös
54.    Lasten pöytä + tuolit
55.    Keinutuoli
56.    Arabian seinälautanen, Kalevala, 1985
57.    Lasten huoneen verhot ja lampunvarjostin
58.    Pikkuinen salkku
59.    Kasa lasten tyynyjä, peittoja
60.    Kasa lastenkokoisia liinavaatteita
61.    Sisäpelikengät koko 32
62.    Addun tennarit koko 38
63.    Kenkälaatikollinen puuvärikyniä
64.    Nippu tusseja
65.    Kasa väriliituja
66.    Vesiväripaletteja x 2
67.    Ratsastushousut kokoa 140 cm
68.    Ratsastushousut kokoa 128 cm
69.    Jodhpurit (ratsastuskengät), koko 40
70.    Johdpurit, koko 39
71.    Ratsastuskypärä koko 56
72.    Ratsastuskypärä, joku pieni koko
73.    Ratsastusturvaliivi, koko xs
74.    Minichapsit, koko xs
75.    Rullaluistimet, koko 31
76.    Laskettelumonot koko 32
77.    BMX fillari
78.    Matkatelevisio
79.    Putkitelevisio
80.    VHS soitin
81.    Kasa lahoja lautoja, hajonneita rakennustelineitä yms.
82.    Korjattavien vaatteiden kasasta poistettuja vaatteita, ne jotka jo jäivät pieneksi
83.    Muovirasioiden kansia
84.    Kasa vanhoja salaojaputken pätkiä
85.    Kassillinen pehmoeleluja
86.    Superman naamiaisasu, koko 120
87.    Kassillinen pieneksi jääneitä vaatteita -> serkulle
88.    Rattaiden sadesuoja, toimitettiin henkilölle joka osti rattaat 1,5 v sitten
89.    Vuoden vanhat perennamullat, iskin lopulta maahan ja säkki roskiin
90.    Puoli pussillista parittomia sukkia
91.    Miete- ja runokirjoja
92.    Dominopeli
93.    Puisia nappula palapelejä
94.    Tavallisia palapelejä
95.    Kynttilänjalka
96.    Kylmäkassi, jonka vetoketju oli hajalla
97.    Neljät pieneksi jäävät kesäsortsit serkulle kiertoon
98.    isomman pojan kolmet housut, joita ei vaan koskaan tullut käytettyä-> lähetystorille
99.    Neljä rosterista hammasmukia
100.    kauhea kasa loppuun käytettyä kosmetiikkaa, siis ne tyhjät purnukat

(lisätty myöhemmin: Haasteen alussa tein itselleni oman säännön. Jokaista sisääntulevaa tavaraa kohden piti lähteä ylimääräinen tavara. Siis yli tuon sadan. Luovuin tästä, koska sisääntulevaa oli mahdotonta valvoa. Meitä asuu täällä 4, jotka tuo kamaa sisään ja vain yksi joka sitä systemaattisesti yrittää saada pois. Lisäksi on tuo appi-ukko..... Toisaalta moni 100 tavaran listalla oleva tavara onkin röykkiö jonkin tyyppistä kamaa. Joten päätin, että olen jotakuinkin tasoissa anyways)

ps. vielä kerran, tervetuloa lukijaksi Girlittan!

perjantai 3. syyskuuta 2010

Vaadin 150 prosentin rojuveroa!

Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä aikaistui kuukaudella. Me maailman ihmiset kulutimme  kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuun 21. päivä.
Viime vuonna tuo päivä oli syyskuun puolenvälin jälkeen.

Huolestuttavaa.

---------
Keväällä satuin istahtamaan lounaspöytään, jossa kollegani kertoi ostavansa uudet tyynyt monta kertaa vuodessa. Ihan sen vuoksi, kun niitä ei saa pesemällä tarpeeksi kuohkeiksi. Hän ostaa kuulemma aina kaikkein halvimpia tyynyjä, koska ne voi sitten huoletta heittää roskiin ja ostaa uudet.

Kun olen tällainen tekopyhä ympäristömeuhkaaja, olin tippua tuoliltani. Kun muut työkaverit ihmettelivät kollegan rahan tuhlausta, minä kauhistelin luonnonvarojen ja ympäristön raiskausta. Tuhahdin, että halvan tavaran valmistaminen pitäisi lailla kieltää!
Kuinkahan kalliita niiden tyynyjen pitäisi olla, jotta kollegani näkisi järkeväksi pestä niitä?
Melko usein hinta korreloi jollakin tavalla tuotteen laatuun. Haluan uskoa, että kaupan kalleimmat tyynyt kestäisivät hyvinä pesunkin jälkeen.
Tässä rojunraivaussessiossa olen moneen kertaan manannut alimpaan helvettiin firmojen mainoslahjat, urheilukilpailujen tavarapalkinnot ja arpajaisvoitot. Useimmiten kaikki tyynni aivan puhdasta skeidaa.  Sadan tavaran haasteen kohteet nro 45-53 ovat mieheni lapsuudessaan voittamia urheilukilpailujen tavarapalkintoja.

Mitähän käyttöä urheilukisajärjestäjien mielestä 13-vuotiaalla kollilla on:

45.    Kolmelle jälkiruokakulholle?
46.    Kolmelle pikarilasille?
47.    Parittomille laseille?
48.    Neljälle kullatulla korkealle pikarille?
49.    Viidelle kullatulle matalalle pikarille?
50.    Kullatulle pöllölle?
51.    Linnunmuotoiselle pullonavaajalle?
52.    Kipsikoristeelle, joka esittää tanssivia elefantteja?
53.    Maatuskaenkelikynttilänjalalle?





Minä sentään voitin 13-vuotiaana ratsastuskilpailuissa askartelusetin, joka tuli heti käyttöön. Toinen hyvin mieleen jäänyt palkinto oli 30 markkaa. Sillä sain maksettua seuraavan kisan lähtömaksun.

Se kansanedustajaehdokas, joka lupaa asettaa kaikelle halvalle krääsälle 150 prosentin rojuveron saa minun ääneni ensi kevään vaaleissa!

tiistai 31. elokuuta 2010

Sadan tavaran haasteelle uusi spinni

Paluu arkeen yllättää minut joka vuosi kuin ensilumi autoilijan. Ehdin jo hetkeksi huolestua pysynkö asettamassani aikataulussa sadan tavaran haasteessa.

Kalenteriini on normi palkkatöiden ja kotitöiden lisäksi ilmestynyt poikien harrastekuskauksia kuutena päivänä viikossa, oma harrastus kahtena arki-iltana, opintojen lähiopetuspäivät n. joka toinen viikonloppu, läksyjen ja etätehtävien tekoa sitten kaikkiin niihin muihin väleihin missä ei vielä ole muuta.

Ja silloin kun mies on matkoilla, juoksutan koiran aamulla, päivällä ja illalla. keskimäärin 2-3 päivänä viikossa)

Jotta saisin sadan tavaran haasteessa tulosta aikaan, kävin helppojen kohteiden kimppuun. Sukelsin sellaisiin nurkkiin jonne olin ajansaatossa kerännyt sellaista kamaa, josta pitäisi päästä eroon. (Hieman noloa. Jos luet allaolevan listan, voit päätellä kuinka kauan näitä kamoja on hillottu. Vinkkinä: nuorin lapseni on 8-v.)

Aloin myös vihdoin setvimään sitä pöytää, jonka päälle 8-vuotiaani kesällä keräsi kaiken hänelle tarpeettomaksi käyneen mammonan.

Nämä sain sitten sadan tavaran listalleni tällä kertaa:

18.    Autonlaseihin kiinnitettävät aurinkosuojat
19.    3x lasten henkari
20.    Lasten aurinkolasit
21.    Läpsyt
22.    Kauko-ohjattava Ferrari
23.    2 vyötä
24.    Laatikollinen sekalaisia "erikoislegojen" osia
25.    Kynsisakset
26.    Pikkuautoja
27.    Synnytä rentoutuneena  -CD
28.    Potta
29.    Vauvan leluauto ja helikopteri
30.    Pussukka McDonalds leluja
31.    60 cm korkea puinen lattialla pidettävä kynttilänjalka
32.    Lasten rakennussarja
33.    Purjehduskengät koko 26
34.    Lenkkarit koko 27
35.    Pöytäbiljardi
36.    Kasa puupalikoita
37.    Kassillinen 70-luvun nuorisokirjoja
38.    Vähän pienempi kasa 2000-luvun lastenkirjoja (säästin ainakin maurikunnakset, myyrät ja tatut&patut)
39.    2 englanninkielistä urheiluvalmennuskirjaa
40.    Läjä pieniä pitsiliinoja
41.    24 gormit-ukkoa
42.    Rikkinäinen pöytälamppu roskiin
43.    Nippu lastenlehtiä kierrätykseen
44.    Arabia vuosilautanen 1985

Ja tämänkokoinen kasa siitä tuli.



Toivottavasti minun rojuni on jollekulle toiselle aarre.

Vien nämä siis kiertoon kirppikselle.  Onneksi meidän kodin lähellä on lähetystori, jonne otetaan vastaan melkein mitä vain. Jotain yritän ehkä tarjota huutonetin kautta.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Kaaoksen selvittämisen oravanpyörä

Pitkitin tätä sotkunraivausprojektin aloittamista vuosikausia. Ongelman selättäminen tuntui suunnattomalta ja uuvuttavalta oravanpyörältä. Koko talo oli sekaisin, joka huoneessa mahdottomia selvittämättömiä kamakasoja.

Tehtävän suuruus lamaannutti minut enkä tiennyt mistä aloittaa.

Jos aloittaisin lastenhuoneista, olohuoneesta ja makuuhuoneesta? Näissä oleskellaan päivittäin, joten luonnollisesti ne kuuluvat prioriteettilistani kärkeen. Ongelma on se, että näissä huoneissa on normaalin rojun lisäksi välivarastoituna joitakin huonekaluja, joilla olen suunnitellut sisustavani tulevan työ-/vierashuoneen.

Meillä oli siis myös yksi ylimääräinen huone, josta oli aikoinaan tarkoitus tehdä työ-/vierashuone. Tässä odotellessa ja ihmetellessä huone on kylläkin ehtinyt hautautua sekalaisen rojun alle ja nimitän huonetta nykyisin kaatopaikkahuoneeksi.

Ehkä sittenkin pitäisi raivata ensin kaatopaikkahuone? Siellä taas on mahdottomasti sellaista tavaraa, mikä kuuluu oikeasti vinttiin, autotalliin, verstaaseen ja ulkovarastoon. (Jep, siellä on tänä kesänä alettu säilöä myös polkupyöriä. Siis sisällä talossa. Haloo!)

Eli sittenkin vinttiin, autotalliin ja verstaaseen. Ne taas ovat sellaisessa jamassa, että ei niihin mahdu ovesta sisään. Siellä on myös enimmäkseen sellaista rojua, mistä minä en ymmärrä mitään. MINÄ en siis voi tehdä näille kohteille juuri mitään.

Ja tämän oravanpyöräkierroksen jälkeen olenkin jo aivan hengästynyt ja uuvahtanut. Ei tästä koskaan mitään tule!

Paitsi että tulee. Heti kun unohtaa tämän kaoottisen kokonaisuuden ja keskittyy yhteen pieneen asiaan kerrallaan.

Tänä aamuna halusin raivata autotallista pienen pienen nurkan, jonne voisin lastata kirpputorille vietäviä laatikoita. Sain houkuteltua miehenkin mukaan. Lähinnä varmistamaan etten heitä pois jotain huipputärkeätä.

Tilanraivaussession tuloksena merkkaan sadan tavaran haasteen listalleni muutaman uuden rivin.

16. Puolikuutiota yritys X:n kamaa. Tuotenäytteitä, myynnintukimateriaalia, koulutusmappeja ja yksi Maxibit-ständi. Jostain syystä tämä kaikki oli kertynyt meidän autotalliin, vaikka ehdottomasti kuuluu firma X:n tiloihin. 

17. Toinen puolikuutiota roskaa, jonka lajittelin energiajätteeseen, pahvin-, paperin- ja metallinkeräykseen plus yksi jätesäkillinen sekajätettä.

Nyt autotalliin mahtuu sisään. Ja sieltä saattaa löytää sen mitä etsii. (Siis tässä tallissa ei ole koskaan ollut autoa sisällä, sitä vaan kutsutaan autotalliksi :-)

perjantai 20. elokuuta 2010

Sadan tavaran haaste: kohteet 11-15

Viikonloppuna innostuin pintaremonttihommiin, ja samalla tuli tutkittua verstaan maalihyllyjä ankaralla silmällä. Nyt opin sen, että maaleillakin on parasta ennen -päivämäärät. Tosi vanhat maalit saivat lähtöpassin. Tänä keväänä vanhentuneita maaleja mies ei vielä raaskinut antaa kaatopaikalle vietäväksi.

Samalla vilkaistiin viereisiinkin hyllyihin.

Vaahtopesuaineesta ei löytynyt päivämääriä, mutta kyljessä olevan kuvan perusteella aine näytti olevan 50-luvulta. Tällä aineella en uskaltanut lähteä kokeilemaan lähteekö auton istuimista lika vai väri.

Rikkaruohojen torjunta-aineen parasta ennen -päiväys oli ollut heinäkuussa 1990.

Meillä on Sortti-asema päivittäisten kulkureittien varrella. Kuitenkin vasta tänään tajusin, että voin ohikulkumatkalla tipauttaa sinne vaikka vain yhden ongelmajätepullon kerrallaan. Ei niitä tarvitse säilöä kotona puolta vuosisataa suurta kuljetuskuormaa varten.

Tällaistä kärräsin Sorttiin tänään. Ja nämä kuuluvat siis sadan tavaran haastetavaroihini.

11. Läjä vanhentuneita maaleja





12. Kasa kuivuneita saumausaineita















13. Kassillinen epämääräisiä pulloja ja spray-purnukoita
















14.Vuonna 1997 vanhentunut rypsiöljy



15. hälytin, ei tietoa mihin. Ohjeistuksen mukaan kansi olisi auennut markan kolikolla (näkyy kuvassa takana)

perjantai 13. elokuuta 2010

Sadan tavaran haaste: kohteet 1 - 10

Ryhdyin eilen keräämään peräkärryyn haastetavaroita. Pohdiskelin samalla, että eihän sitä oltu speksattu, mistä se kama pitää poistaa? Meillä on samanlainen kaaos ja sekamelska sisällä, ulkona, varastoissa, jokapaikassa. Päätin siis, että kaikki mikä edistää elinympäristöni siistiytymistä tässä osoitteessa hyväksytään mukaan. Ja mukaan lasketaan myös myös ihan puhdas roska, jos sitä on jostain syystä hillottu nurkissa jo pidempään.

Nämä kymmenen haastetavaraa vietiin tänään kaatopaikalle.

1. Keittiön kaapisto
Meillä tehtiin 5 vuotta sitten keittiöremontti. Vanhat kaapit olivat kunnollista 50-luvun laatua. Rungotkin umpipuuta. Säästäväisenä mammana vein silloin kaapit jemmaan. Kuvittelin, että hyödyntäisin niitä myöhemmin  esim. varastossa tai (voi luoja!) mökillä. Thank god, mieheni oli järjissään ja hankimme mökille ihan kaupasta uudet keittiön kalusteet. Tässä vuosien saatossa olen onneksi alkanut ymmärtää että tavaran ulkonäölläkin voi olla jotain merkitystä, jopa ihmisen viihtymiseen ja mielentilaan. Varastossakin. Joten nyt vihdoin olin valmis lemppaamaan kaapit: 3 yläkaappia, 2 alakaappia kaatiksen puutavaran keräyslootaan. Luotan, että talouteni ei romahda yllättäen, vaan sitten joskus kun ryhdyn varastotilojen siivoamiseen, tilanteeni on sellainen, että voin jopa ihan rahalla käydä ostamassa sinne sopivat hyllyt.

Ja näin ihanaiset :-) ja käyttökelpoiset kaapit pääsivät ikuiseen lepoon.  (hah, mistähän toi maali on noihin oviin tullut.)



2. Kasa hyllylevyjä
Nämä ilmeisesti ovat peräisin ylläolevista kaapeista. Lasken ne kuitenkin omaksi tavarakseen, sillä ne oli varastoituna ihan toiseen paikkaan. Ovat ilmeisesti olleet jonkun syksyn ja talven ihan taivasalla, sen verran huonossa hapessa ovat. Onneksi pääsivät nyt kiertoon.


3. Moneen kertaan tekohengitetty, lopulta menehtynyt ruohonleikkuri.
Siitä ei vaan yksinkertaisesti tullut enää peliä. Koko runkokin taisi lopulta hajota. Viimeiset kolme vuotta sitäkin hillottiin pihakuusen alla.

4. Kaksi  ulkovarastossa ummehtunutta ja hiirien paskomaa mattoa.
Nämä matot vein 5 vuotta sitten meidän leikkimökkiin/ulkovarastoon. Mutta ennen kuin ehdin leikkimökin sisustuspuuhiin, huomasin että siitä tönöstä olikin tullut mieheni paja ja keittiökaappien säilytyspaikka. No, viisi vuotta kylmässä ja kosteassa, hiirien temmellyskenttänä, teki näistäkin matoista kaatopaikkakamaa.

5. Pyörätön, ruostunut potkulauta
Tämmöinen roina suututtaa minua. Halvan ja huonon tavaran tekeminen pitäisi lailla kieltää (hajos melko pian). Toisaalta myös huono säilytys on lähes ympäristörikos (ruostuminen).

6. Osiin hajotettu vanhan pöytätietokoneen keskusyksikkö
Jep, tällaistäkin rojua meillä on. Me ollaan joku rojumagneettiperhe. Keskusyksikkö tuli aikoinaan ukilta pojille purettavaksi. Hieno homma, pojat olivat yhden illan tosi bisejä tän kanssa. Yhden illan ilo. Sen jälkeen tääkin on odottanut kaatikselle vientiä - öö ainakin kaksi vuotta.


7.  Kaksi jätesäkkia, ne jotka eivät mahtuneet edellisellä kaatiskierroksella peräkärryyn.

8. Iso muovirekka. Tämä oli aikoinaan ihan superkovassa käytössä. Kesät, talvet, syksyt, keväät - aina. Aika on kuitenkin ajanut tästä ohi jo kotvanen sitten (ja pelin kuntokin on päässyt rapistumaan). Kahdeksan ja kymmenenvuotiaamme eivät tällä ole enää vähään aikaan leikkineet.... Kenelleköhän tätä rapistunutta lelua on säästelty?


9. Kauko-ohjattavan lentokoneen laatikko ja pakkausstyroksit

Tämän puhtaan roskan hyväksyn mukaan haastetavaroihin, sillä laatikko on ollut joitakin vuosia lastenhuoneen hyllyn päällä. Tänään kuulin, että itse kone on  kylläkin jo hajonnut ja pois heitetty.

10. Tyhjä 10 litran maalipönttö
Pöntössä oli vielä aamulla pari litraa maalia. Vetelin ne päivällä yhden huoneen kattoon ja pohjamaaliksi seinille. Ja ah, nyt tämänkin tilaavievän hökötyksen sai pois ja ihan ilman tunnontuskia hyvän maalin pois heittämisestä.

tiistai 10. elokuuta 2010

Sadan tavaran haaste

Otan vastaan saiturin sadan tavaran haasteen.

Saituri haastaa lukijansa luopumaan sadasta tavarasta. Tämä haaste sopii minulle!

Olen vakaasti sitä mieltä, että mitä vähemmän tavaraa pyörii jaloissa, sitä helpompi on pitää kämppä kunnossa. En valitettavasti kuulu niihin ihmisiin, jotka osaavat hallita suuria tavaramääriä siististi. Olen kateellinen siskolleni, joka hallitsee suunnattomia määriä tavaraa ja pahan päivän varalle -varastoja ja säästössä lastenlapsille -kasoja olematta yhtään sotkuinen. Kun en kerran omaa tätä erityistä taitoa, minun on luovuttava kaikesta ylimääräisestä ja turhasta.

Saiturin haaste kuuluu näin:

-Kerään asunnostani 100 tavaraa, joille ei ole käyttöä tai joiden käyttö on niin vähäistä, että niiden omistaminen ei ole perusteltua.
- Yksittäiset esineet lasketaan tietenkin yhdeksi tavaraksi
- Massatuotteet, kuten rikkinäiset sukkaparit ja kasa aikakauslehtiä lasketaan yhdeksi tavaraksi. Samoin selvästi samaa sarjaa edustavat tuotteet lasketaan yhdeksi
- Tavarat joko heitetään roskiin, kierrätetään muille tai myydään

Lisään tähän vielä yhden speksin:
- jokaista sisään kannettua tavaraa kohden poistettavien listalle on lisättä yksi tavara lisää.

Ja sitten asetan itselleni armollisen aikarajan. Yksi kuukausi - näin alkuun, kun töihinkin on kohta palattava.

Aika alkaa huomenna. Fuskaan vähän, nimittäin tänään tähän taloon tuli uusi kännykkä (tosin koiranpuremaa hajonnutta kännykkää korvaamaan) ja huuto.netistä ostettu pulpetti tokaluokkalaisen läksypöydäksi.
Uskallatko ottaa haasteen vastaan?

ps.
Luulisin, että sata tavaraa on meilläpäin ihan piece of cake.